Suunnitteleva ajattelu on toimintamalli, jota suunnittelijat hyödyntävät ratkoakseen vaikeita ongelmia ja löytääkseen asiakkaille sopivia ratkaisuja. Suunnittelijan mieli ei keskity ongelmaan, vaan mahdollisiin ratkaisuihin, sekä toimintoihin, jotka saavat aikaan toivotun lopputuloksen. Suunnitteleva ajatteleminen keskittyy logiikkaan, mielikuvitukseen ja järkeilyyn, jotta voidaan selvittää kaikki mahdolliset tulevaisuuden skenaariot ja valita niistä juuri se, joka tuottaa eniten hyötyä.
Suunnittelua, vai suunnittelevaa ajattelua?
Suunnittelemisesta tulee usein mieleen se, miltä asiat näyttävät, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Oikeasti suunnitteleminen keskittyy siihen, miten jokin asia toimii. Sen tavoitteena on tuoda jotain uutta ja haluttua markkinoille, ratkoen ongelmia suunnittelun avulla. Kaikki käytössämme olevat tuotteet ja tavarat ovatkin suunnittelijoiden tekemiä ja se on yksi tärkeimmistä ihmisten älykkyyden merkeistä. Kun tieteessä keskitytään samankaltaisuuksien etsimiseen eri asioiden parista ja taiteessa taas eroavaisuuksien etsimiseen, suunnittelussa keskitytään luomaan toimivia kokonaisuuksia, toisiinsa sopimattomista osista. Tämän takia suunnittelevan ajattelun ylläpitäminen työpaikalla on hyvin tärkeää, jotta yritys hyötyisi innovaatioista mahdollisimman paljon.
Miten suunnitteleva ajattelu to
imii?
Suunnitteleva ajattelu tarjoaa järjestelmällisen pohjan ymmärtämiselle ja innovaatioiden keksimiselle. Tämä tuottaa automaattisesti kasvua yrityksessä ja lisää asiakkaiden saamaa arvoa. Suunnittelijan toimintamalli sisältääkin kyvyn huomioida ihmisten tarpeet, joita ei ole vielä täytetty, luoden mahdollisuuden innovaatiolle, luovalle ajattelulle, ratkaisun keksimiselle ja testaamiselle. Prosessi toimii 8 askeleen avulla:
- 1. Aiheen löytäminen: Tähän kuuluu tietyn alueen valitseminen, sen tietojen kerääminen, ymmärtäminen ja oikean puutteen löytäminen.
- 2. Mahdollisuus: Suunnittelija kyseenalaistaa odotuksia, löytää kaavoja ihmisten käytöksestä ja pääsee sisään siihen asiaan, mihin haetaan ratkaisua.
- 3. Pohdinta: Kun faktat on selvillä, on aika antaa aivojen raksuttaa. Tämä prosessi vaihtelee suunnittelijoiden suhteen, osa saattaa meditoida, kun taas toiset pohtivat asiaa parhaiten nukkuessaan.
- 4. Ideoiden pallottelu: Suunnittelija alkaa kokeilemaan ja tutkimaan mahdollisuuksia. Haluttu tulevaisuus on piirtynyt mieleen ja on aika muodostaa tiimi, jonka tarkoituksena on keksiä paras ratkaisu.
- 5. Ideoiden hienosäätö: Mietitään, mitkä ovat parhaat puolet eri ideoissa ja mitkä olisi mahdollista toteuttaa, sekä mitä rajoituksia niihin liittyy.
- 6. Testaaminen: Ideaa, tai ideoita, lähdetään testaamaan. Tässä vaiheessa myös
epäonnistuminen antaa yhtä arvokasta tietoa, kuin onnistuminen ja sen mukaan suunnitelmaa muokataan. - 7. Tuottaminen: Valittuun ideaan, keksintöön, tai palveluun kohdistetaan viimeiset testit, se hyväksytään ja vihdoin tuodaan markkinoille.
- 8. Kehittyminen: Kun idea on markkinoilla, on aika arvioida sen menestymistä. Tämän tiedon avulla voidaan oppia aikaisemmista virheistä ja hyvistä puolista, sekä luoda taas uusia innovaatioita.
Suunnitteleva ajattelu keskittyy tarpeeseen
Innovaatioiden keksiminen alkaa siitä, että tiedostetaan ihmisten tarpeet ja asiakkaiden toiveet, joita ei ole vielä täytetty. Parhaimmilla ideoilla on aina kilpailuetu markkinoilla, sillä ne ovat uusia, ihmisten elämää helpottavia asioita. Jotta innovaatio olisi mahdollisimman laadukas, tulee tuntea asiakkaat ja ongelmat mahdollisimman laajasti, jotta puutteet löydetään.
Suunnittelevan ajattelun kehittäminen yrityksessä
Ei tarvitse välttämättä olla suunnittelija, jotta pystyy ajattelemaan tämän kaltaisesti. Hyväksi suunnittelijaksi pääseminen vaatii vuosia, mutta ajattelemista voidaan harjoitella koska vain ja tämä auttaa johtamaan, hallitsemaan, luomaan ja motivoimaan yrityksen henkilökuntaan. Suunnitteleva ajattelu alkaa siitä, että päätetään jokin toivottu lopputulos ja keksitään siihen ratkaisu, mitä lähdetään koko yrityksen voimin viemään eteenpäin.