Vaikka vuotta 2020 ei ole vielä kuljettu kovinkaan pitkälle, on jo maaliskuuhun mennessä ennätetty kokea monenlaista. Alkuvuodesta kansaa peloteltiin kolmannen maailmansodan syttymisellä, kun taas sen hiljennyttyä alkoi Aasian suunnalta kantautua ikäviä uutisia kulovalkean lailla leviävästä viruksesta. Vaikka aluksi nämä uutiset herättivät pohjalaisessa väessä ja muussa Euroopassa pikemminkin myötätuntoa kuin paniikkia, alkoi myös jälkimmäinen reaktio pian olla paikallaan.
Vaikka muutamien viime vuosien aikana on nähty useampiakin nopeasti leviäviä viruksia, esimerkiksi ebola sekä zika-virus, poikkeaa tämä uusia, todennäköisesti Kiinan Wuhanin kalatorilta alkunsa saanut virus edellämainituista viruksista yhdellä tavalla: se pärjää myös kylmässä. Juuri tämä on se seikka, mikä sai viruksen leviämään hyvin lyhyessä ajassa koko maailmaan, myös niihin kolkkiin, joihin saakka mikään viime vuosina maailmaa koetellut virus ei ole yltänyt.
Siinä missä aikaisemmin Eurooppa on toiminut sivustaseuraajana maailmalla jyllänneisiin viruksiin ja ne ovat konkreettisesti tapahtuneet jossakin kaukana, on koronaviruksen kohdalla oltu aivan uudessa tilanteessa: yhtäkkiä kaikki tapahtuukin omalla maaperällä ja sairastuneet ovat omia tuttuja. Vaikka alussa viruksen suuren leviämisen uhkaa ei juuri otettu tosissaan, alkoi ongelman laajuus avartua ihmisille varsin nopeasti. Sen jälkeen kun Suomessa todettiin ensimmäinen koronavirustartunta, ei mennyt montaa viikkoa siihen, kun tartuntoja oli yli sata ja uusia potilaita kävi ilmi päivittäin sairastuneiden määrän jopa tuplaantuessa joka päivä. Lisäksi suuria määriä ihmisiä joutui kotikaranteeniin alusta lähtien. Omien Kotitapettien katseleminen pitkiä aikoja ollessa karanteenissa omassa kodissa saattaa aiheuttaa joillekin ihmisille sivuoireita, kuten yksinäisyyttä, mikä on sinänsä tuonut virukseen vielä uusen ulottuvuuden. Lisäksi karanteenin valvominen kotioloissa toteutettuna on käytännössä mahdotonta.
Pandemiapelot käyvät toteen
Vasta sen jälkeen kuin WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi, puhkesi kansan keskuudessa paniikki. Tämä asetti monet Euroopan maat tilanteeseen, jollaisessa ne eivät olleet koskaan aikaisemmin olleet. Esimerkiksi laajat leviämisen estämisen toimenpiteet, kuten matkustusrajoitukset, matkustuskiellot, maarajojen sulkemiset, karanteenit, koulujen ja työpaikkojen sulkemiset sekä julkisten tapahtumien estäminen ovat sellaisia toimenpiteitä, joita harva maa on koskaan ennen joutunut toteuttamaan. Tällaiset äärimmäiset toimenpiteet on jouduttu ottamaan käyttöön siksi, että tartuntojen leviämistä saadaan estettyä. Viruksen julistaminen pandemiaksi on lietsonut pelkoa myös ihmisissä, jotka ovat aikaisemmin ottaneet viruksen leviämisen suhteellisen rauhallisesti. Varsinkin tartuntojen määrien kasvaessa rajusti tai ensimmäisten tartuntojen löydyttyä omalta alueelta alkaa ihmisissä usein luontainen selviytymisvietti ottaa vallan. Tämä on aihettanut esimerkiksi sen, että ihmiset hamstraavat ruokakaupoista ruokatarpeita, WC-paperia sekä käsidesiä ja hengityssuojaimia.
Voiko rokote pysäyttää pandemian?
Siitä, mihin suuntaan koronavirus tulee tulevaisuudessa kehittymään, on tällä hetkellä olemassa vain erilaisia mahdollisia skenaarioita. On mahdollista, että virus hiljenee itsellään ihmisten saatua siihen immuniteetin. On kuitenkin mahdollista myös, että sitä ei saada pysäytettyä ilman järeitä toimenpiteitä. Juuri siksi koronaviruksen vastaisen rokotteen tekemiselle on myönnetty miljardirahoitukset. Rokote voisi suojata ihmiset virukselta nopeasti, mikä taannuttaisi pandemian hiljalleen ja poistaisi kansainvälisen uhkan. Koska rokote on jo kehitteillä ja virus jyllää valtoimenaan, voidaan nopeaa kehitystä odottaa tältä saralta aivan lähitulevaisuudessa. Rokotteen voidaan odottaa valmistuvan nopeasti ja sitä annosteltaneen ensimmäisenä niille, jotka ovat riskien puolesta hengenvaarassa.